"Koko satama-alue oli kuin helvetin esikartano, täynnä paksua ja pahanhajuista savua, jota mahtavat liekkipatsaat puhkoivat; siellä liikkui Danten luomuksien kaltaisia varjomaisia hahmoja kuin jossakin nimettömässä painajaisessa näköjään yhtä tietämättöminä ympäristöstään kuin lentomoottorien ulvonnasta, pommien korvat lukkoon lyövistä räjähdyksistä, raskaan ilmatorjuntatulen terävistä, ruoskan sivallusta muistuttavista räsäyksistä, konekiväärien taukoamattomasta nakutuksesta"
Näin kuvailee entinen Britannian kuninkaallisen laivaston sotilas prologissaan brittien ilmahyökkäystä saksalaiseen Wilhelmshavenin laivastotukikohtaan toisen maailmansodan loppumainigeissa. Kirja ei kuitenkaan varsinaisesti kerro tuosta ajanjaksosta juuri sen enempää, vaan sijoittuu vuoden 1980 tienoille Etelä-Amerikkaan, tarkemmin sanottuna Brasiliaan. Kirjan päähenkilönä toimii John Hamilton, isokokoinen ja karkeakäytöksinen nelikymppinen mieshenkilö, joka on kovan ryyppymiehen maineessa ja johon paikalliset suhtautuvat pelonsekaisella kunnioituksella. Teoksen miljöönä toimii Mato Grosso-niminen, jokseenkin tuntematon maailmankolkka Amazon-joen varrella. Tämän luotaantyöntävän ränsistyneen hökkelikylän päänäyttämönä on sen ainoa hotellin rähjä ja myöskin baari Hotel de Paris, jossa lähinnä variksenpelättimeksi pukeutuneet pystyjuopot tappavat aikaansa. Kirjan muista henkilöistä ei voi oikeastaan juonta paljastamatta sanoa muuta, kuin että kukaan ei ole se mitä vaikuttavat olevansa. He kaikki kuitenkin näyttäisivät olevan mitä suurimmissa määrin kiinnostuneita eräästä muinoin kadonneesta kaupungista nimeltään kadonnut kaupunki, eräänlainen Eldorado, jossa pitäisi olla valtava kulta- ja jalokivi-aarre. Kirjan henkilöiden taustat jäävät lukijalle kyllä aikalailla etäisiksi ja myös hieman romanttista vivahdustakin olisin jäänyt kaipaamaan, mutta MacLeanin mukaanhan sellaiset viihdekeinot vain hidastavat toimintaa. Mutta lukijalle, joka pitää kirjoista, joissa ei anneta tapahtumien kulun juurikaan hidastua, tätä voin kyllä suositella lämpimästi. Taattua toimintaa!
Näin kuvailee entinen Britannian kuninkaallisen laivaston sotilas prologissaan brittien ilmahyökkäystä saksalaiseen Wilhelmshavenin laivastotukikohtaan toisen maailmansodan loppumainigeissa. Kirja ei kuitenkaan varsinaisesti kerro tuosta ajanjaksosta juuri sen enempää, vaan sijoittuu vuoden 1980 tienoille Etelä-Amerikkaan, tarkemmin sanottuna Brasiliaan. Kirjan päähenkilönä toimii John Hamilton, isokokoinen ja karkeakäytöksinen nelikymppinen mieshenkilö, joka on kovan ryyppymiehen maineessa ja johon paikalliset suhtautuvat pelonsekaisella kunnioituksella. Teoksen miljöönä toimii Mato Grosso-niminen, jokseenkin tuntematon maailmankolkka Amazon-joen varrella. Tämän luotaantyöntävän ränsistyneen hökkelikylän päänäyttämönä on sen ainoa hotellin rähjä ja myöskin baari Hotel de Paris, jossa lähinnä variksenpelättimeksi pukeutuneet pystyjuopot tappavat aikaansa. Kirjan muista henkilöistä ei voi oikeastaan juonta paljastamatta sanoa muuta, kuin että kukaan ei ole se mitä vaikuttavat olevansa. He kaikki kuitenkin näyttäisivät olevan mitä suurimmissa määrin kiinnostuneita eräästä muinoin kadonneesta kaupungista nimeltään kadonnut kaupunki, eräänlainen Eldorado, jossa pitäisi olla valtava kulta- ja jalokivi-aarre. Kirjan henkilöiden taustat jäävät lukijalle kyllä aikalailla etäisiksi ja myös hieman romanttista vivahdustakin olisin jäänyt kaipaamaan, mutta MacLeanin mukaanhan sellaiset viihdekeinot vain hidastavat toimintaa. Mutta lukijalle, joka pitää kirjoista, joissa ei anneta tapahtumien kulun juurikaan hidastua, tätä voin kyllä suositella lämpimästi. Taattua toimintaa!
Kommentit
Lähetä kommentti